Loman jälkeinen viikko meni pitkälti kouluhommien kiinniottamisessa ja kavereiden lomakertomuksia kuunnellessa. Mutta paluu arkeen tuntui kaikesta huolimatta melko hyvältä, vasta nyt sitä jotenkin oivalsi kuinka hyvin olen kotiutunut Adelaideen.
Lauantaina kokkasin vihdoin kavereilleni suomalaista ruokaa, lihapullia ja perunamuusia puolukkahillon kera. Puolukkahilloa ei muuten täällä saa kuin Ikeasta. Olin vähän huolissani arvostavatko kaverini niinkin perinteistä ja arkista suomalaista ruokaa, mutta ainakin kaikki sanoivat ruuan olevan erinomaista. Niinpä sain olla ylpeä suomalaisuudestani sekä ruuan että Ahtisaaren vuoksi, hienoa! Loppuillaksi suuntasimme sitten kaupungin pohjoisosaan kansainvälisiin kotibileisiin.
Kaikki halusivat tietenkin ehdottomasti auttaa tiskaamisessa, ja lopulta tehtäviä riittikin kaikille.
Kaikki kerrankin samassa kuvassa: Jyri, Mathias, Fraenzi, Kathleen, David ja Stuart
Sunnuntaina vanhemmat tulivat Adelaideen, ja sunnuntaina leikin matkaopasta esitellen heille kaupunkia. Alkuviikosta olen nyt käynyt heidän kanssa lähinnä iltaisin syömässä, koska arkirutiinit kuitenkin vievät suuren osan ajastani. Pakko myöntää, että tuntui erittäin hyvältä nähdä heidät taas pitkästä aikaa, vaikka en missään vaiheessa sinänsä ole kaivannut perhettäni pahasti.
Huomenna torstaina lähden äidin ja isän kanssa pitkäksi viikonlopuksi Perthiin. Jotenkin veikkaan, että saan Perthistä tällä tavalla vähän erilaisen kuvan kuin sain Melbournesta…
P.S. Sain ”viralliset” kuvat surffipäivältä. Oli pakko liittää mukaan todisteet että oikeasti pääsin laudalle seisomaankin. Tosin ei tarvitse olla kovinkaan suuri ekspertti päätelläkseen nokan suunnasta että riemu jää lyhytaikaiseksi!
Lauantaina kokkasin vihdoin kavereilleni suomalaista ruokaa, lihapullia ja perunamuusia puolukkahillon kera. Puolukkahilloa ei muuten täällä saa kuin Ikeasta. Olin vähän huolissani arvostavatko kaverini niinkin perinteistä ja arkista suomalaista ruokaa, mutta ainakin kaikki sanoivat ruuan olevan erinomaista. Niinpä sain olla ylpeä suomalaisuudestani sekä ruuan että Ahtisaaren vuoksi, hienoa! Loppuillaksi suuntasimme sitten kaupungin pohjoisosaan kansainvälisiin kotibileisiin.
Kaikki halusivat tietenkin ehdottomasti auttaa tiskaamisessa, ja lopulta tehtäviä riittikin kaikille.
Kaikki kerrankin samassa kuvassa: Jyri, Mathias, Fraenzi, Kathleen, David ja Stuart
Sunnuntaina vanhemmat tulivat Adelaideen, ja sunnuntaina leikin matkaopasta esitellen heille kaupunkia. Alkuviikosta olen nyt käynyt heidän kanssa lähinnä iltaisin syömässä, koska arkirutiinit kuitenkin vievät suuren osan ajastani. Pakko myöntää, että tuntui erittäin hyvältä nähdä heidät taas pitkästä aikaa, vaikka en missään vaiheessa sinänsä ole kaivannut perhettäni pahasti.
Huomenna torstaina lähden äidin ja isän kanssa pitkäksi viikonlopuksi Perthiin. Jotenkin veikkaan, että saan Perthistä tällä tavalla vähän erilaisen kuvan kuin sain Melbournesta…
P.S. Sain ”viralliset” kuvat surffipäivältä. Oli pakko liittää mukaan todisteet että oikeasti pääsin laudalle seisomaankin. Tosin ei tarvitse olla kovinkaan suuri ekspertti päätelläkseen nokan suunnasta että riemu jää lyhytaikaiseksi!
Posts
No comments:
Post a Comment