Jos matkustaa Etelä-Australiaan lomalle, pitää matkaoppaiden mukaan nähdä kolme ulottuvuutta: luonto, viini ja kulttuuri. Itse onnistuin kiteyttämän kaikki kolme yhteen viikonloppuun. Lauantaina kävimme vaeltamassa Morialta Conservation Parkissa, joka sijaitsee vain puolen tunnin bussimatkan päässä keskustasta. En odottanut ihan niin mahtipontisia ja hienoja maisemia kuin näimme. Vielä kun aurinko paistoi ja oli yli 25 astetta lämmintä, ei oikein sopinut valittaa mistään. Etenkään kun en edes palanut. Koska nyt väsyttää jonkin verran, annan kuvien kertoa tarinoitaan.
Sunnuntaina olin reissun toisella viinitilakierroksella, tällä kertaa Barossa Valleyssa pienemmällä porukalla. Jostain syystä viini maistui tällä kertaa paremmalta ja muutenkin päivä oli onnistuneempi kuin edellisellä kierroksella. Illalla kävimme vielä nopeasti OzAsia-festivaalien avajaisissa messukeskuksen puistossa. Mielenkiintoisen oloinen festivaali, harmillista että lähes kaikki muut tapahtumat sattuvat olemaan lomani aikaan, jolloin en ole kaupungissa.
Lauantai-illalla oli Royn(johon aiemmin viittasin vain lempinimellä ”Papa”) läksiäiset. Sain toistamiseen nauttia erittäin kansainvälisen ja herkullisen illallisen, mutta tällä kertaa alkuviikkojen jännitys oli poissa. Vähän haikeaahan tietysti oli, mutta luulisin että Roy arvosti muiden vaivannäköä. Jopa minä jouduin Junin apupojaksi, vaikken itse varsinaisesti mitään kokannutkaan. Jostain syystä pastan keittämisellä ei saa kovin kummoista kokin mainetta meidän keittiössä…
Lauantaina alkaa loma, ja heti aamusta hyppäämme bussiin ja matkaamme Melbourneen kolme päivää pitkin rantatietä. Sitten olen perjantaihin asti Melbournessa josta matkaan edelleen viideksi päiväksi Tasmaniaan. Sen jälkeen toisen lomaviikon suunnitelmat ovat vielä vähän auki. Kaikesta tästä johtuen en varmaan kirjoittele kolmeen viikkoon mitään uutta, mutta kirjoittelen sitten reissusta sen verran kuin osaan kunhan palaan Adelaideen.
Sunnuntaina olin reissun toisella viinitilakierroksella, tällä kertaa Barossa Valleyssa pienemmällä porukalla. Jostain syystä viini maistui tällä kertaa paremmalta ja muutenkin päivä oli onnistuneempi kuin edellisellä kierroksella. Illalla kävimme vielä nopeasti OzAsia-festivaalien avajaisissa messukeskuksen puistossa. Mielenkiintoisen oloinen festivaali, harmillista että lähes kaikki muut tapahtumat sattuvat olemaan lomani aikaan, jolloin en ole kaupungissa.
Lauantai-illalla oli Royn(johon aiemmin viittasin vain lempinimellä ”Papa”) läksiäiset. Sain toistamiseen nauttia erittäin kansainvälisen ja herkullisen illallisen, mutta tällä kertaa alkuviikkojen jännitys oli poissa. Vähän haikeaahan tietysti oli, mutta luulisin että Roy arvosti muiden vaivannäköä. Jopa minä jouduin Junin apupojaksi, vaikken itse varsinaisesti mitään kokannutkaan. Jostain syystä pastan keittämisellä ei saa kovin kummoista kokin mainetta meidän keittiössä…
Lauantaina alkaa loma, ja heti aamusta hyppäämme bussiin ja matkaamme Melbourneen kolme päivää pitkin rantatietä. Sitten olen perjantaihin asti Melbournessa josta matkaan edelleen viideksi päiväksi Tasmaniaan. Sen jälkeen toisen lomaviikon suunnitelmat ovat vielä vähän auki. Kaikesta tästä johtuen en varmaan kirjoittele kolmeen viikkoon mitään uutta, mutta kirjoittelen sitten reissusta sen verran kuin osaan kunhan palaan Adelaideen.
3 comments:
Fina foton! Du kommer att vara svar att sla den har manaden tror jag =)
Sillä pokkarillako olet näitä kuvia räpsinyt :-O Aikamoista asettelun ja valotuksen taitokäyttöä! Ilmeisesti tuo paikallisromanttinen "puut kasvavat metsässä" -sarjan kuva on tarkoituksella ylivalotettu? Hee.
Toivottavasti superlatiivien käyttö jatkuu vielä Tasmanian jälkeenkin (diminutiivit eivät taida sinne suureen maailmaan oikein sopiakaan). Hyvää matkaa!
Jere Rafael
Pokkarilla olen kuvia napsinut, mutta rajausta ja muuta sellaista olen fiksaillut photoshopissa...
Voisin toki vaittaa, etta tietyn tason jalkeen ei enaa tarvitse pohtia onko kuva ylivalottunut vai, vaan sita vain tietaa etta kuva on onnistunut. Mutta kylla tassa paasi sattumaan puhdas vahinko :)
Post a Comment