Kesän loppu

Jäin sitten lauantaina lopulta keittiöbileisiin, koska saksalaiset toverini eivät osanneet päättää mitä haluavat tehdä. Parempi varmaan näin, hyvä tavata samassa talossa asuvia ihmisiä. Ja ruoka oli aivan uskomatonta! Pöydässä oli mm. kiinalaista, japanilaista, iranilaista, intialaista, venäläistä ja englantilaista osaamista. Ja suomalaista salmiakkia… Kiitokset vain kaikille jotka niitä minulle läksiäisissä antoivat, mutta pakko sanoa ettei niiden menekki ollut kovin suurta. Kauheat paineet tuli kyllä ensi juhliin.

Sunnuntaina olin muutaman saksalaisen kanssa Glenelgissä, joka on tavallaan erillinen pieni kaupunki meren rannalla ja siellä on kesäisin(eli talvisin) kaupungin suurin uimaranta. Kaunis paikka, mutta kenties muistutti hiukan liikaa Kanarian saaria minun makuuni. Mutta eiköhän siellä tule viikonloppuisin vietettyä aikaa jahka kelit lämpenevät, tänään oli ilmeisesti n. 12 astetta lämmintä ja tuuli ihan helkkaristi. Lisäksi ostin lauantaina paistinpannun, jonka lisäksi olin jo ennestään hankkinut yhden yleisveitsen ja kattilan. Kaikista olen pulittanut yhteensä noin 25 dollaria. Kyllä niillä jo joulukuuhun asti pärjää, kenties leikkuulauta pitää vielä investoida. Tänään syömiseni muistuttikin jo hyvin paljon suomalaista kokkailuani. Tosin sen verran mokasin, että menin maistamaan täkäläistä makkaraa suoraan paketista. Muuten hyvää, mutta raakaa.

Kesälomani loppui tänään kun opinnot UniSA:lla alkoivat. Piti herätä puoli seiskalta ja hypätä bussiin vartin yli seitsemän. Karua. Kuin tapahtuman juhlistamiseksi Adelaidessa oli kylmin aamu sitten vuoden 1983, lämpötila oli ilmeisesti noin yhden asteen paikkeilla ja kaupunkia ympäröivän puiston nurmi oli huurteessa. Australiassa! Ja kylmyydestä johtuen luennoitsijan lento oli myöhässä ja luennon piti assistentti, joka höpötti 20 minuuttia käytännön juttuja ja se oli siinä. Mielenkiintoisin anti oli, että saamme tehdä neljä sivua muistiinpanoja tenttiin mukaan otettavaksi, aika jännä systeemi.

Iltapäivällä oli vielä toinenkin luento, jossa oikea luennoitsija oli jo paikalla. Mukavan oloinen professori Kanadasta. Kurssi itsessään vaikuttaa juuri sellaiselta kuin pitäisikin, mutta muut opiskelijat vaikuttavat suurelta osin olevan minua nuorempia, koska kyseessä on ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kurssi. Tuli mieleen melkein lukioajat, mutta ei kyllä millään pahalla tavalla. No, muut kurssit ovatkin jo toisen tai kolmannen vuoden tarjontaa.

Vielä on pakko kertoa paikallisten ruokakauppojen tavoista. Ensinnäkin täällä on ihan keskustassa mukavan hintainen iso ruokakauppa, saisi olla Turussakin. Lisäksi täällä tuntuu koko ajan törmäävän gluteenittomiin tuotteisiin. En tiedä onko silmäni vain harjaantunut vai onko niitä oikeasti täällä Suomeakin paremmin tarjolla. Muuten tarjonta ei hirveästi poikkea Suomesta, mutta vähärasvaisia tuotteita kuvataan päinvastoin kuin kotona – niinpä uusi pika-capuccinoni on 98 prosenttisesti rasvatonta. Täällä myös kassaneiti pakkaa ostokset valmiiksi muovipusseihin, joita tunnutaan tuhlaavan aivan surutta. Omat ostokseni on parhaimmillaan jaettu kolmeen pussiin, vaikka luulisi tämän maan jos jonkin oleva ympäristötietoinen.





Etnisyyttä vaikka muille jakaa


Glenelg auringonlaskun aikoihin

Guten Morgen!

Huomenet ihan suomeksikin. Pari päivää on heilahtanut taas aika vauhdilla. Keskiviikkona oltiin tosiaan ilmeisesti Adelaiden suurimmassa yökerhossa. Aika samanlaista menoa kuin Suomessakin, paljon 18-19-vuotiaita humalaisia nuorukaisia. Ja onneksi muutama muukin vaihtari tällä kertaa. Oli erittäinkin hauska ilta, mutta paikallisia nuoria naisia pitäisi muistuttaa virtsatieinfektion vaarasta – kaikki kun liikkuivat hyytävässä illassa vain minihameiden voimin. Käsittämätöntä.

Torstaina piti hankkiutua kymmeneksi City West –kampukselle. Yliopisto järjesti meille lähes ala-asteasteajoista muistuttavat päiväretken Victor Harboriin. Victor Harbor on paikallinen Florida eli kaunis merenrantakaupunki täynnä eläkeläisiä vajaan parin tunnin ajomatkan päässä kaupungista. Lisäksi siellä oli historiallisesti merkittävä Granite Island, jonne johti usean sadan metrin mittainen silta. Hienoja maisemia, kuten alla olevista kuvista näkyy.

Torstaina olin ekaa kertaa illan asuntolalla. Nyt kun talo alkaa täyttyä ennen ensi viikolla alkavia luentoja, olen iloikseni havainnut täällä asuvan ihan loistavaa porukkaa. Torstaina juttelin jonkin aikaa Maggien(UK), Ahmedin(Pakistan) ja Junen(ei July kuten aluksi muistin, Japani). Ahmed innostui mm. hehkuttamaan kriketin hienouksia piste-ennätyksiä myöten. Eli ei aika täälläkään varmaan pitkäksi tule, etenkin kokkaaminen tullee olemaan sosiaalista puuhaa.

Otsikkoon lienee syytä palata sen verran, että olen jostain syytä ajautunut keskelle saksalaisten vaihtareiden joukkiota. Hauskaa porukkaa toki, mutta vähän hassua silti että kaikki muut tuntuvat olevan saksalaisia. No, ei sentään ihan, mutta melkein kuitenkin. Torstai vierähti Victor Harborissa saksalaisittain ja eilen käytiin vielä samalla seuralla lounastamassa China Townissa. Eilen illalla oltiin taas ulkona, ensimmäistä kertaa paikalla tuntui olevan tosi paljon vaihtareita. Mm. pari suomalaista, joista toinen on saapunut mun tavoin vasta nyt Australiaan. Oli jälleen erittäin hauska ilta, jotenkin kaikki tuntuu olevan avoimia ja hyväntuulisia oikeastaan koko ajan. Tanssilattia oli aivan täynnä, baarin puolen tuoleilla melkoisen tyhjää. Kuten Kathleenin(Saksa) kanssa totesimme, on tilanne meilläpäin melko päinvastainen.

Viikonlopuksi onkin nyt sitten hyvin vähän suunnitelmia. Illalla tulisi telkkarista Australia vs. Uusi-Seelanti –rugbymatsi, tekisi mieli mennä katsomaan se johonkin urheilubaariin. Lisäksi meidän asuntolassa on keittiöbileet, joissa kaikki kokkaa jotain omasta kotimaastaan. Mun ei vielä tarvitse itse kokata, kun en oikein tiedä mistä saisin sopivat ainekset. Mutta seuraavissa vastaavissa haluan ehdottomasti kokata, joten ehdotukset ruuaksi ovat tervetulleita. Maanantaina alkaakin sitten opiskelu, eli kesän ainoa lomaviikko alkaa olla ohi. No, on ollut kyllä sitäkin hienompi loma.

P.S. Olen käynyt jo kahdesti lenkkeilemässä kartan kanssa, olen melko ylpeä. Tätä menoa olen Suomeen palatessa paremmassa kunnossa kuin aikoihin.



Kuvissa yksi suomalainen, yksi norjalainen ja yksi singaporilainen, muut saksalaisia. Ei varmaan ole vaikea arvata kuka on kuka.


Chinatown - kiinalainen buffe 6.80$. Nice.


André, Mitch und Andy @ Daniel's


WARNING! Jumping to the unknown might leave you just hanging around!

Byrokratiaa ja turismia

Eilen oli käytännön asioiden hoitamispäivä. Kävin nopeasti City West -kampuksella, joka on siis toinen kahdesta kaupungin keskustassa olevasta kampuksesta. Sieltä suuntasin Magillin kampukselle, joka on noin 20 minuuttia bussilla keskusta. Se on tavallaan minun kotikampukseni, koska luen siellä kaksi neljästä kurssistani. Itse kampus on aivan käsittämättömän hieno, muistuttaa lähinnä puistoa ja talot ovat osittain moderneja ja osittain siirtomaahenkisiä. Illalla kävin vielä nopeasti yhdessä baarissa, jossa piti olla muita uusia vaihtareita, mutta paikalla olikin vain pidempään paikalla olleita vaihtareita. No, erittäin hauskaa seuraa oli silti. Ensimmäiset puhelinnumerot ja naamakirjatiedot vaihdettu, ja wohl!

Reissu Magilliin oli muuten onnistunut, mutta tuntuu siltä että kenelläkään ei ollut enää mitään sanottavaa mulle. Olen hoitanut itselleni asunnon ja ilmoittautunut netissä kaikille kursseille, eikä oikein muuta voi enää tehdä ennen maanantaina alkavia kursseja. No, sain sentään opiskelijakortin ja nyt viisumiviranomaiset tietävät mistä minut löytää jos tulee häätämisen aihetta. Tänäänkin piti vielä vähän hoitaa käytännön juttuja, kävin ilmoittautumassa Commonwealth Bankissa, että olen saapunut maahan ja haluaisin aktivoida tilini. Homma hoitui alkuun jo Suomesta netin kautta, mutta täällä piti vielä käydä todistamassa henkilöllisyys yms. Pakko myöntää että olin aika kahvilla, mutta onneksi aussien ystävällinen linja jatkui myös pankissa.

Muuten tänään olikin sitten aikaa leikkiä turistia, kiersin Lonely Planetin suositteleman reitin kaupungin pohjoisosassa. Oli ihan kiva bongailla paikallisia kuuluisia taloja, kun ei niitä sitten enää myöhemmin tulisi käytyä katsomassa. Toisaalta taisin missata noin puolet kaikista kuuluisista taloista, mutta hienon näköistä maisemaa oli silti yllin kyllin. Ja nyt kun uusi läppärikin on saapunut, voin laittaa kuvia mukaan. Alla parhaimmat otokset rundilta, valitettavasti tuntui jatkuvasti olevan vaikeuksia vastavalotuksen kanssa.

Tapasin tänään myös Ronin, joka on opiskellut täällä markkinointia kolme vuotta. Oli ihan kiva jutella suomeksi jonkun "paikallisen" kanssa, joka oikeasti tietää miten homma pyörii. Ja sain ekaa kertaa kahvia lentokoneen jälkeen, ehkä paras capuccino ikinä...

Pakko myöntää että opiskelu täällä alkaa hiukan hermostuttaa. Luennoilla ja tutoriaaleissa saa varmaan skarpata ihan tosissaan että pysyy mukana, ja lisäksi täällä kirjoitetaan esseitä tosi paljon. Etenkin psykologiassa nuo voivat tuottaa vaikeuksia, kun luen kuitenkin kolmannen vuoden kursseja vailla minkäänlaista pohjatietoa. Onneksi sentään referenssien hakeminen ja muu sellainen on tuttua tutkimustöiden kautta.

Tänään illalla on ilmeisesti vähän isommatkin juhlat paikallisessa yökerhossa. Sitä ennen ajattelin käydä vielä lenkillä, ei mieli kestä enää päivää ilman liikuntaa. Ihan kiva mennä muiden vaihtareiden kanssa ulos, vaikka/kun ei niitä vielä tunnekaan. Muuten kaikki tuntuu nyt hyvältä, olen jopa oppinut mitkä bussit tuovat kotiin. Ehkä maalaispojasta kehkeytyy vielä metropolitaani. Alla kuvia, ja älkää huoliko vaikkei niissä muita ihmisiä olekaan, olen kuitenkin oikeasti nähnyt jonkin verran porukkaa täällä.

P.S. asettelu meni jotenkin ihan reisille, pahoittelen. Toivottavasti saa kuitenkin selvää.


Magillin kampukselta

Paikallisen TYKSin ensiavun vastaanotto

Kaupungin vanha rautatieasema on muutettu casinoksi - kuka päästi Sedun Australiaan!

Parlamenttitalo - Lonely Planet pyytää huomioimaan 10 pylvästä

Eilisillan shotin nimi oli "Free Cowboy", onkohan kuvassa shotin innoittaja?

Joki hehkutusta Torrens Riveriltä

Ja lisää hehkutusta, silta jolta äskeinen kuva on napattu

Vastakohtien maa, etelätuuli on kylmä ja joutsenet mustia

No niin äiti, mikä lintu kuvassa?

Paleltaa

Matka kesti lopulta ovelta ovelle noin 45 tuntia, vähempikin olisi riittänyt jos multa kysytään. No, kaikki meni sinänsä hyvin, mitä nyt lento oli Paavin vuoksi vähän myöhään Adelaidessa. Oikeasti Paavista kiinni, Sydneyssä kun loppui tänään joku World Youth -tapahtuma, jonka vuoksi monet lennot lähti Sydneystä myöhässä. Adelaidessa kentällä oli vastassa kuljetusfirman mies ”Mr Virta”-kyltin kanssa, melko prameaa. Mies heitti minut sitten kaupunkia esitellen kämpille Fullartonin kaupunginosaan.

Fullarton on 5 kilometriä keskustasta, joten kulkeminen täytyy hoitaa bussilla/taksilla, viimeinen bussi kun lähtee ilmeisesti yhdentoista maissa. Eiköhän tuo järjestely hoidu. Kämppä on yksi huone 60 muun joukossa eräässä isossa talossa, jota vanha pariskunta pyörittää. Yhteiskeittiö, yhteiskylppäri, omassa huoneessa parit astiat ja jääkaappi perus pöydän, sängyn ja kaapin lisäksi. Kaiken kaikkiaan ihan siisti, mutta vähän vanha rakennus. Seutu taitaa olla aika rauhallinen suburb, ainakin taloista päätellen. Eiköhän tässä jotenkin viihdy, vaikka ainoa muu länsimaalainen taitaa olla vastikään saapunut brittityttö, joka tosin opiskelee tietenkin Adelaiden toisessa yliopistossa.

Tänään pääsin onneksi myös tutustumaan hiukan muihin vaihtareihin, meitä näyttäisi olevan täällä ihan hyvä joukko. Oltiin yhdessä baarissa katsomassa aussielokuvaa nimeltä ”Castle”, ihan hauska parodia ”Australian dreamista”. Matkalla baariin ja baarista pääsi tulemaan oikeasti kylmä, pitää huomenna varata hanskat ja jokin takki mukaan. Ei uskoisi että Suomesta tullaan tänne palelemaan. No, kevättä päin olla menossa.

Tänään ei vielä oikein ehtinyt kehenkään tietenkään tutustua, mutta joitain irtonimiä jäi mieleen, ainakin saksasta, norjasta, ruotsista, koreasta, skotlannista ja englannista. Vielä kun osaisi huomenna yhdistää nimet naamoihin. Hiukan oli vielä ulkopuolinen olo, kun muut on hengannut jo viikon ajan yhdessä. Mutta enköhän mä muut vielä kiinni saa.

Lisäilen kuvia kunhan saan uuden läppärin perille, muutenkin pitää vähän rajoittaa netin käyttöä kun asuntolassa on gigakohtainen laskutus. Harmillista, mutta pitänee hoitaa asioita jonkin verran kampuksilta käsin, siellä varmaan on rajaton langaton netti. Kaikki siis melko hyvin, univelan, aikaeron ja kaiken uutuuden vuoksi vaan vähän irrallinen olo edelleen. No, jos saisi nukuttua kunnon yöunet niin eiköhän se siitä.

My humble home


Kotikatu auringonlaskussa (klo 17.30!)

@ Narita (sponsored by Yahoo.com)

No niin, reissu on sitten vihdoin alkanut. Jotenkin ei oikein missaan vaiheessa oivaltanut, etta nyt sita oikeasti lahdetaan, vaikkakin Helsinki-Vantaalla oli jokseenkin vaikea olo. Mutta nyt tuntuu mukavan turtalta ja epatodelliselta, pahin hermoilu on taka-alalla ja odottelen innolla jatkolentoa.

Istuskelen Naritan elikas Tokion lentokentan Yahoon sponsoroimassa internetkahvilassa jaateeta siemaillen. Tokion kentta ei pettanyt, matkaa kansainvalisen terminaalin paasta paahan on ilmeisesti vajaa kilometri ja paaterminaalista "pieneen" sivuterminaaliin siirrytaan - Japanissa kun ollaan - eraanlaisella metrolla. Kentalla on muun muassa Burberryn ja Cuccin omat myymalat, joten enkohan loyda taalta jonkin kelpo sushi-ateriankin. Pitaa vaan tarkistaa jenin kurssi, ettei tule ihan ryovatyksi. Itse lentoa tanne on pakko hehkuttaa sen verran, etta Japanin-kavijat eivat turhaan ole kehuneet Finnairin konetta. Omalta naytolta vapaavalintaisen ohjelman katsominen nopeuttaa matkaa kummasti(Family Guy toimii aina...).

Matkalla tuli perehdyttya vahan Etela-Australiaan ja Adelaideen. Etela-Australia on ainoa vapaiden siirtolaisten perustama osa Australiaa, ja kaupungin historiassa tarkeassa roolissa ovat niin lampaat, viljely, kaivokset kuin saksalaiset viinimestaritkin. Koko Australian varhaisvaiheet ovat perin mielenkiintoista luettavaa, kyseessa kun oli ehka yksi eniten erilaisten kulttuurien tormaamisia historiassa.

Adelaiden kerrotaan olevan arkkitehtuuriltaan ja muutenkin perin eurooppalainen kaupunki, ja kaupungin kulttuuriantia kehutaan lahes ylettomasti. Lisaksi Etela-Australia on ilmeisesti maailman lahes kuivimman maan kuivin osa-valtio. Eli ei sadetta puoleen vuoteen, ei ainakaan marraskuussa!

(Radiossa soi naemma Eric Claptonin "Wonderful Tonight" jonain plim plom -instumentaaliversiona, jotenkin ei yllata.)

Enaa alle 10 tuntia jatkolentoon. Olisi ehka voinut poistua kentaltakin, mutta ei aika/energia riittanyt siihen etta olisi selvitelly miten tasta paasee keskustaan ja mita siella kannattaa pikavisiitilla tehda. Taidan seuraavaksi etsia jonkin mukavan sopen ja uppoutua Bilbo Baggingsin legendaarisen seikkailun lumoihin, kun kerran itsekin matkustan sormus kaulassa roikkuen.

Alun alkua

Tervetuloa! Lauantaina 19.7. eli alle viikon päästä minun on tarkoitus lentää Adelaideen Etelä-Australiassa. Perillä en ole tuon jälkeen vielä aikoihin, kiitos pitkien vaihtojen sekä Tokiossa että Sydneyssä. Lopulta koneen renkaiden pitäisi koskettaa Adelaiden kenttää maanantaina iltapäivällä paikallista aikaa.

Suomenkielinen Wikipedia kirjoittaa Adelaidesta seuraavaa:

Adelaide on Etelä-Australian osavaltion pääkaupunki. Kaupungin asukasmäärä oli 1 119 900 vuonna 2003. Adelaide on Australian viidenneksi suurin kaupunki. Kaupunki on nimetty kuningatar Adelaiden mukaan, joka oli Ison-Britannian kuningas Vilhelm IV:n puoliso. Adelaidessa ajettiin kaupungin kaduista koostuvalla katuradalla Formula-1 osakilpailut vuosina 1985-1995.
Adelaidessa vallitsee välimerenilmasto, jossa suurin osa sateesta tulee talvikuukausina. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa vettä keskimäärin 80 mm. Kesäisin sataa vain vähän ja harvoin. Adelaide on Australian kuivin osavaltion tai territorion pääkaupunki. Pakkaset ovat harvinaisia, eikä kaupungissa yleensä sada lunta.
Kesän korkein keskilämpötila on noin 29°C, mutta lämpötila vaihtelee huomattavasti. Noin kolmena päivänä vuodessa lämpötila nousee yli 40°C:n. Tammikuussa 1939 mitattiin kaupungin kaikkien aikojen korkein lämpötila, noin 47°C. Talvella kesäkuusta elokuuhun korkein keskilämpötila on 15-16°C ja matalin noin 8°C.

Kattavampi artikkeli löytyy toki englanninkielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Adelaide

Viikonloppuna oli läksiäiset, kiitos kaikille paikalla olleille ja vanhemmille kotinsa lainaamisesta. Ainakin minulla oli kivaa ja oli mukava nähdä niinkin paljon kavereita vielä ennen lähtöä. Tänään olikin sitten pakkauspäivä, koska aika äkäisen taudin jälkeen lääkäri kirjoitti sairaslomaa vielä täksi päiväksi. Kenties ihan aiheellista, CRP tänäänkin hiukan koholla, mutta laskenut hyvin perjantain arvosta 81. (Pahoittelen lääketieteellistä yksityiskohtaisuutta.). Onni onnettomuudessa, ilman yhtään vapaapäivää olisi tullut melkoinen kiire pakkaamisen kanssa.

Seuraavan kerran kirjoittelen varmaankin noiden edellä mainittujen lentojen vaihtojen aikana. En varmaan uskaltaudu Tokiossa ulos kentältä, mutta tavoite on silti syödä siellä parempaa sushia kuin Turusta saa. Ei varmaan kovin vaikeaa.